Olin pari kesää sitten Kreikassa erään nuorisohostellin vastaanotossa kesätöissä. Yhtenä päivänä moni työkaverini kertoi, että eräs kanadalainen nuorukainen oli käskenyt kertoa hänen rakkaudestaan minuun. Nauroin vain ja kysyin, oliko komea. Sinä iltana hän oli jälleen levittänyt sanomaa, ja seuraavana päivänä sain kuulla uudelleen eri työkavereilta, kuinka nuori kanadalaispoika oli menettänyt sydämensä minut nähtyään.
Yhtenä iltana kävin hostellin baarissa ja pyysin ystävääni näyttämään, kuka tuo poika oli. Näin kiharahiuksisen hujopin, joka oli erityisen hoikka. Menin sitten hänen luokseen "Sinäkö se olet, joka rakastat minua?" - "Minä se olen, etkö ole ihmetellyt, kuinka minulla on kokoajan asiaa vastaanotolle?" En muistanut nähneeni häntä aiemmin, en yleensäkään muistanut alati vaihtuvien asiakkaiden kasvoja. Sitä en silti myöntänyt hänelle, kuten ei myöntäisi moni muukaan asiakaspalvelija. Hän esitteli minut kavereilleen ja pelasimme yhdessä biljardia.
Eräänä päivänä, kun pääsin töistä, hän nappasi minut nurkan takaa ja pyysi mukaansa. Hänellä oli yllätys. Hän käski minun sulkea silmäni, mutta tiesin, että hän vei minua varastoon. Kun sain nostaa silmäripseni, oli edessäni pyötätennisvälineet ja -pöytä. "Ostin meille pyötätennisvälineet, jotta voisimme pelata." -"En oikein osaa pelata tätä, mutta mikä ettei." Pyötätennisvälineet osoittautuivat hyväksi sijoitukseksi, huomasin, että poika oli erityisen hauska.
Viimeisenä iltanaan hostellissamme hän halusi viedä minut kävelylle. "En halua sinulta mitään, Paula. Jos tekisin kaiken kanssasi, tarinamme loppuisi kun minä lähden täältä. Haluan, että tarinamme jää kesken, ymmärrätkö. Yhden asian haluan sinulta kuitenkin pyytää, voisimmeko kävellä käsi kädessä?" Kävelimme käsi kädessä ja pysähdyimme istuaksemme rantapenkereelle. "Tiedätkö, Paula, jos joku mies rakastaa sinua, hän lähestyy sinua varoen. Hän pelkää, hän on peloissaan koska rakastaa sinua. Sinä voisit särkeä hänen sydämensä, Paula. Hän lähestyy sinua varoen, hän suutelee sinua hiljaa." -"Miten sinä suutelisit tuota seksikästä rantavahtiatarta?" "Minä kopeloisin häntä joka puolelta, suutelisin häntä nopeasti kuin hän olisi pikaruokaa. Olen harrastanut sellaista seksiä monien tyttöjen kanssa, mutta en ikinä koskisi niin kehenkään, ketä rakastan. Älä, Paula, älä anna kenenkään koskea sinua sillä tavalla."
Itkin, kun Thomas lähti yhtenä yönä. Myöhemmin olemme jatkaneet yhteydenpitoa netissä. Emme chattineet moneen kuukauteen, syynä nettipalveluista häviävät ystäväni. Lisäsin hänet nyt kuitenkin uudestaan, ja vietimme eilen hyvää aikaa kirjoitellen toisillemme. Hän oli keskeyttänyt opinnot, koska vapaa-ajan harrastuksensa stand-up koomikkona oli alkanut tuottaa niin paljon töitä. Hän kertoi esiintyvänsä säännöllisesti Torontossa ja New Yorkissa sekä joissain pienemmissä kanadalaiskaupungeissa. "Minusta tuntuu, että minulla on nyt elämässäni kaikki, mitä tarvitsen, paitsi Paula," hän sanoi. Puhumme toisillemme puolileikillämme romanttisia, onhan hän leikintunteva kalat. Ilta menikin nopeasti ja aamulla lähdin Helsinkiin tapaamaan pakistanilaisia kavereitani, joita olin vältellyt poikaystäväni pyynnöstä.
Pojat olivat iloisia, kun liityin pitkästä aikaa seuraan. Tarjolla oli kunniakseni valmistettua lempiruokaani biryania. Katsoimme Kuch Kuch Hota Haita, elokuvaa, jonka pojat olivat kylläkin nähneet jo kymmeniä kertoja. "Joka kerta se on hyvä", toisteltiin. "Karan Johan on ohjannut kaikki suuret K-elokuvat Shahrukhin kanssa, Kuch Kuch Hota Hai, Kabhi Kushi Kabhie Kham, Kal Ho Na Ho, Kabhi Alvida Na Kehna..." - "All K movies, haha". - "Ai siksi Koffee with Karan on Koffee eikä Coffee!!" Huomasin, että pojat itkivät pitkin elokuvaa. Kun itse liikutuin jälleen kerran elokuvan loppupuolella, nousi kauhea kohu "HÄHÄÄ, HERKISTYIT!!" Elokuvan jälkeen olin hyvillä mielin, "Tuollaista tapahtuu vain elokuvissa. Kuvitelkaa nyt, että joku ihastuu tyttöystävääsi ja sinä annat hänet hänelle, "ole hyvä". Pojat repesivät röhönauruun, mutta katsahdin televisioruudulla hymyileviä ihmisiä, ja totesin, kyllä sellaista tapahtuu, juuri hyvinkin juuri sellaisille romantikoille kuin me. "Enää ei tehdä tuollaisia elokuvia", aloitti joku keskustelun. Siinä vaiheessa päätinkin luistaa paikalta.
Kotimatkalla kävin kaupassa ja huomasin hyllyssä intialaisia teepaketteja, joihin oli painettu joitain intialaisia jumalia. Päätin ostaa sellaisen paketin, koska se sai minut ajattelemaan poikaystävästäni positiivisesti. Junamatkalla hän kuitenkin soitti minulle, enkä saanut selvää, mitä hän puhui. Ymmärsin kuitenkin, ettei hän ollut tyytyväinen, olinhan viettänyt iltaa pakistanilaisten kanssa.
0 commentaires:
Enregistrer un commentaire