Magadheera on viihdyttävä ja romanttinen Tollywood-filmi, josta onneksi puuttuu eteläintialaisille elokuville ominainen kuvaustekniikoilla ylenpalttisesti leikkiminen (pysäytellään kuvaa, kuvataan kamera vinossa, hidastellaan ja nopeutellaan)
Prinsessa Mithravinda ja soturi Kalabhairava rakastivat toisiaan hyvin paljon 400 vuotta sitten.
Valitettavasti Mithravindalla oli kuitenkin intialainen isä, minkä takia yhteinen tulevaisuus aviopuolisoina ei onnistunut. Jalona miehenä Kalabhairava kunnioittaa prinsessan isän pyyntöä olla naimatta tämän tytärtä.
Prinsessaan on kiintynyt myös Senadipathi, jonka lempisana on "nadi", minun. Kun hän sen eteen liittää objektin, hänen on saatava se millä hinnalla hyvänsä. Eräänä päivänä hän lausuu "Mithravinda nadi".
Sitten vähän rukoillaan hindujumalia, taistellaan urdua puhuvia, erehdyttävästi pakistanilaisen oloisia vihollisia vastaan, jotka, kuten tehdään hyvin selväksi, ovat kurjia luusereita kun kuvittelevat vallanhimoissaan olevansa kuin jumalia, määräten viattomien elämästä ja kuolemasta.
Prinsessa ei muuta halua kuin Kalabhairavan, ja vuodattaa tuskissaan vertansa rukousalttarille.
Kalabhairava ei myönnä rakkauttaan Mithravindalle tässä elämässä, minkä takia heidän sielunsa syntyvät yhä uudelleen ja uudelleen rakkauden vainoamina. Yli lukuisten kuolemien prinsessaa himoitsevat kaksi miestä, toinen ahneuksissaan ja se toinen rakkauksissaan. Miten käy, kun rakkauden, ahneuden ja vihan kyllästämä kolmio tapaa 2000-luvulla?
Aucun commentaire:
Enregistrer un commentaire