Kiki on reipas nuori noita, joka perinteitä kunnioittaen muuttaa vuodeksi yksin asumaan täytettyään 13. Lenneltyään luudallaan sattumanvaraisesti Kiki saapuu kissansa Jijin kanssa upeaan satamakaupunkiin, jonne päättää jäädä asumaan. Ystävällinen kondiittorinpitäjä tarjoaa hänelle majoitusta töitä vastaan. Kiki myös aloittaa oman kuljetuspalvelun, sillä luudalla hän vie näppärästi kaupunkilaisten lähetyksiä lentäen perille.
Erinäisten jännittävien ja hauskojen käänteiden jälkeen lähempänä elokuvan loppua Kiki kuitenkin masentuu. Masennus hiipii elokuvaan uskottavasti itsekeskeisten hahmojen ja Kikin heistä saamien huonojen fiilisten jälkeen. Eräänä päivänä hän tajuaa, ettei enää ymmärrä edes Jiji-kissaa, sillä masennus on vienyt muun energian ohella myös taikavoimat. Kuljetuspalvelun toiminta joudutaan keskeyttämään, kun luudalla lentäminen ei enää suju.
Apua Kiki saa tapaamaltaan taiteilijalta. Varoitus ei kannata lukea pidemmälle, jos aikoo katsoa elokuvan. Taiteilijaystävä kertoo, ettei häneltäkään aina maalaaminen suju. Ystävä kärsii kausista, jolloin hänen 'taiteilijavoimansa' on poissa, silloin hän ennemminkin kopioi muiden taiteilijoiden teoksia. Selitykseksi hän on keksinyt, että silloin hänessä ei virtaa jumalainen voima. Nuori Kiki rohkaistuu kuullessaan, että sellaiset kaudet ovatkin elämässä normaalia, ja saa lopulta jännittävien käänteiden kautta taikavoimansa ja onnellisuutensa takaisin.
Kissaystävälle elokuvan ikimuistoisimpia kohtauksia oli kaupassakäynti, kun Jiji innostui nähdessään hyllyllä mustan kissan kuvalla varustetun mukin. "Katso, Kiki, se olen minä!!", hihkuu Jiji. Seuraavassa kohtauksessa Kiki laittoi kyseisen mukin kassahihnalle. Jijin kissamaisen tärkeä käytös hymyilytti pitkin elokuvaa.
Aucun commentaire:
Enregistrer un commentaire